Whistleblowing on EU-direktiivin kautta ohjattu ja Ilmoittajansuojelulailla (1171/2022) säädetty velvoite perustaa yhteisökohtainen ilmoituskanava yhteiskunnallista kontekstia sivuaville väärinkäytöksille. Kanava on yritykselle väylä, jota kautta ensisijaisesti työntekijät voivat tuoda yrityksen tietoon siihen liittyvää epäilyttävää toimintaa ilmoittajaa suojaten.

Kun ilmoittajan suojelu turvataan, ilmoitusten tekemisen kynnys laskee ja yritys pääsee mahdollisiin väärinkäytöksiin aiemmin kiinni. Tämä tuo mahdollisuuden korjata väärinkäytökset ennen niiden vuotamista esimerkiksi medialle, mikä on merkittävä asia maineriskin näkökulmasta.

Whistleblowingin kautta ilmoitettavat väärinkäytökset voivat olla esimerkiksi:

• Korruptio
• Rahanpesu
• Tuoteturvallisuus ja ympäristökysymykset
• Työoikeuksien rikkominen (esimerkiksi ihmiskauppa)
• Työn, työnhaun tai luottamustehtävän hoitamisen yhteydessä havaittu väärinkäytösepäily

Ilmoittajansuojelulain 2 §:ssä on lueteltu lainsäädännön alat, joihin liittyvät rikkomiset kuuluvat lain aineelliseen soveltamisalaan. Näihin lainsäädännön aloihin sisältyvät mm. julkisia hankintoja, henkilötietojen suojaa sekä valtionavustusten tai valtiontukien myöntämistä, käyttämistä tai takaisinperintää koskevat säännökset.

Ilmoittajansuojelulaki ei siis kata läheskään kaikkia organisaatioissa tapahtuvia lainvastaisuuksia tai väärinkäytöksiä. Esimerkiksi työyhteisön sisällä tapahtuva häirintä tai kiusaaminen tai asiakastyön yhteydessä kohdatut väkivalta- ja omaisuusrikokset eivät kuulu lain soveltamisalaan. Laki ei kuitenkaan aseta esteitä sille, että vastaavaa ilmoitusjärjestelmää voitaisiin organisaatiossa soveltaa lain soveltamisalan ulkopuolisiinkin väärinkäytöksiin.

Meidän organisaatioissa käytämme tätä samaa ilmoittajaa suojaavaa kanavaa myös asioissa, joita tämä direktiivi ei velvoita. Tällaisia asioita voisi olla:

• Sabotaasi 
• Työohjeiden tahallaan noudattamatta jättäminen
• Työpaikkakiusaaminen ja työpaikan riitatilanteet
• Varastaminen
• Muu omaa työsuoritusta haittaava asia

Perusperiaate on, että jos on jokin asia, jonka haluaisi yrityksen johdon tietoon ja myös yleisesti vastattavaksi, se kannattaa ilmoittaa. Kehittämistoiminta (laitteet, tilat, työvälineet, työtavat) kannattaa ensisijaisesti kuitenkin hoitaa oman lähiesimiehen kautta.